Jo Antiikin Rooman aikana nähtiin ravien tyylisiä hevoskisoja, joissa hevoset vetivät vaunuja perässään kentällä. Mutta vasta 1700-luvulla alkoivat ravit yleistyä Yhdysvalloissa ja 1800-luvulla ne olivat levinneet jo muuallekin maailman, mm. Suomeenkin vaikka tosin ensimmäiset kisat olivatkin sitä, kuka ehtii ensin kirkolle hevosen kanssa. Tuolloin Suomessa käytettiin vielä lähes pelkästään suomenhevosia eli ns. kylmäverisiä, vasta toisen maailmansodan jälkeen alkoi Suomeen saapua muualta maailmasta nopeampia lämminveriravureita kuten amerikan- ja ranskanravureita. 50-ja 60-lukujen vaiheessa alkoi lämminveristen kasvatus- ja kilpailutoiminta täälläkin.

Suomen lisäksi raviurheilu on hyvin suosittua lähes koko Euroopassa, vain Iso-Britannia taitaa olla yksi näitä harvoja maita joissa laukkakisat ovat suositumpi kuin ravit. Mutta muualla Skandinaviassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Venäjällä ravit rulaavat. Yksi olennainen osa raviurheilua on vedonlyönti ja kentälläkin voi vielä totoa pelata.

Ravit ovat nopeuskisoja, mutta hevosen ei ole suotavaa laukata, vaan sen tulisi säilyttää ravi koko kisan ajan. Riippuen säännöistä, laukkaa koskevat säännöt vaihtelevat. Mutta pääsääntöisesti epäpuhdas ravi johtaa hylkyyn, samoin jos alussa tapahtuva laukka kestää liian kauan. Laukasta tulee aina merkintä kilpakirjaan. Hylätyksi voi myös tulla ohjastajan asiattoman käytöksen perusteella. On myös säännöissä erikoista se, että Suomessa sekä ruotsalaiset että norjalaiset hevoset saavat ottaa osaan moniinkin kotimaisista kisoista, mutta Suomen hevoset pääsevät vain kutsusta heidän kylmäverilähtöihin. Liekö he sitten ovat huolissaan siitä, että suomenhevoset ovat liian hyviä ja voittavat koko potin?

Ratojen pituus myös vaihtelee mannerkohtaisesti. Suomessa radan pituus yleisesti on yksi kilometri, 1000 metriä mutta Amerikassa ravataan mailin eli 1609 metrin ratoja, jopa puolen mailin pituisia. Matka, jonka hevoset ravaavat, on joko tuo maili tai 2100 metriä. Välillä kuulee myös puhuttavan tasoituslähdöstä, jolloin kaikki eivät aloitakaan samalta viivalta vaan osa ravaa lyhemmän matkan kuin toiset. Näin voidaan tehdä vaikka hevosen iästä riippuvista syistä.

Suomen mittapuun eli Hippoksen mukaan kyseessä on suurkisa, jos ykköspalkinnon arvo on yli 10 000 euroa. Käytännössä näitä suurkisoja on joka radalla ainakin yksi.