Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu. Se on innostanut kirjailijoita, runoilijoita ja taiteilijoita tuotoksissaan ja liittyy monin tavoin Suomen kehitykseen.

Ennen koneita ja kulkuvälineitä suomenhevonen veti maan taloutta kirjaimellisesti eteenpäin. 1800-luvulla hevoset ahkeroivat pelloilla ja metsissä kuljettaen niin kaupan kuin teollisuudenkin tuotteita eteenpäin. Suomenhevoset avustivat myös taajamien työmailla. Harvaan asutussa maassa ne olivat elinehto ihmisen liikkumiselle, sillä jalan matka oli toisinaan liian pitkä talsittavaksi. Hevoset olivat myös mukana sodissa: yhteensä niitä oli sotarintamalla noin 130 000, joista moni jäi sotatantereelle.

Suomenhevonen on erinomainen hevosrotu, jota jalostetaan neljään eri tarkoitukseen; juoksijaksi, ratsuksi, työ- tai pienhevoseksi. Se on yleishevonen ja olemukseltaan vankkarakenteinen, keskikokoinen ja hyväryhtinen. Rodun luonnetta kuvaillaan yhteistyönhaluiseksi. Vaikka se olisi jalostettu ratsuksi, sopii se tarvittaessa myös toisenlaisiin tehtäviin ja se onkin monipuolinen työjuhta ja innokas yrittämään uusia asioita. Suomenhevonen kehittyi aikoinaan kuljetus- ja maataloustöihin sopivaksi työläiseksi. Sen sinnikkyys ja kestävyys juontuu edelleen näiltä ajoilta ja on nähtävissä nykyisissäkin yksilöissä.

Suomenhevosia arvioidaan olevan nykyisin noin 20 000. Niiden tulevaisuudessa on havaittavissa niin mahdollisuuksia kuin uhkiakin. Kouluratsastuksessa niiden määrä on hyvin edustettuna, mutta esteratsastuksessa olisi toivomisen varaa. Suomenratsut Ry tukee suomenhevosten koulutusta ja monipuolista käyttötarkoitusta. Yhteisö on ollut mukana kehittämässä niille omaa kasvattajakilpailua ja Suomenratsastajien kuninkaalliset –kilpailua, joka on noussut yhdeksi suosituimmista hevosurheilualan kisoista.